27 elokuuta 2020

Taiteen kotitalo - Purkutaidetta Keravalla

Ajattelin, että en jaksa kyllä auringonpaahteessa seistä jonottamassa varttiakaan, mutta näin jälkikäteen olen taputtanut itseäni olalle sitkeydestä ja siitä, että lähes tunnin jonotus kuitenkin kannatti. Nimittäin kävin pari viikkoa takaperin lauantairetkellä Taiteen kotitalossa ns. purkutaidetta ihastelemassa Keravalla. Ja kyllä, haltioiduin teoksista!

Jarno Sinivaaran teos




















Purkutuomion saanut kerrostalo, joka on hieman nuorempi kuin minä itse, seisoo Keravalla osoitteessa Moukaritie 4. Normaalisti ihminen tällaista taloa katsoessaan ajattelisi, että hyi kauhistus kuin rumaksi talo on päästetty, mutta nyt talo on saanut purkutuomiota odottaessaan aivan uuden elämän. Uusi elämä ei poista sitä tosiasiaa, että talo huonokuntoisena puretaan jossakin kohdin, mutta siihen asti se toimii taidetalona pitäen sisällään (ja ulkoseinilläänkin) upeita eri taiteilijoiden teoksia. Taiteen kotitalo -näyttely avattiin yleisölle 7.7.2020 ja se on suosionsa vuoksi nyt saanut jatkoaikaa syyskuulle. 

Sisäänpääsymaksu on vaivaiset 6 euroa ja jonottamaan luultavasti joutuu, mutta on vaivan arvoista. Sisään päästetään pieni määrä ihmisiä kerrallaan (olin vierailija nro 18122) ja kaikille annetaan ohjeet mistä tarjolla olevasta viidestä kerroksesta aloittaa ja mikä kerros on kullakin kierroksellaan viimeisenä. Näin huolehditaan siitä, että käytävät, rappuset ja huoneet eivät ruuhkaudu ja pystytään huomioimaan myös pandemian ajan ohjeistus turvaväleistä. Käsidesiäkin on tarjolla, mikäli itsellä ei sellaista mukana satu olemaan.

Itse aloitin taideretkeni jäämällä junasta pois Keravan asemalla ja kävelemällä talolle. Matkalla ihastelin alikulkutunnelin maalausta (tykkään niin, kun harmaa betoni saa kuvaa ja väriä, joko maalauksen tai graffitien muodossa) ja paria asvaltilla lämmittelemässä norkoillutta pientä sisiliskoa. Itse taidekierrokseni aloitin kakkoskerroksesta ohjeiden mukaan, jatkoin yläkerroksiin ja viimeisenä katselmoin ykköskerroksen. Joka kerroksessa oli väkeä, joten yksin ei talossa tarvinnut olla, mutta silti teoksia pystyi tutkailemaan rauhassa. Oma kierrokseni kesti liki kaksi tuntia ja kuvia otin lähes 500! Hieman lähti siis mopo käsistä, mutta sitä se teettää, kun innostuu (nauraa). 

Alikulkutunnelin maalaus ja sisilisko matkalla asemalta talolle.
Moukaritie 4 sijaitseva Taiteen kotitalo, purkutaidetta ja pääsylippuni.

Oli upeata olla ikään kuin ison taideteoksen osana, liikkua kuin satumaailmassa tai elokuvassa huoneesta toiseen, kerroksesta seuraavaan ja antaa katseen kiertää siinä maailmassa mitä kukin teos katsojalleen tarjosi. Osaa teoksista teki mieli koskettaa, osaa katseli pidempään ja osan kohdalla riitti vain vilkaisu. Lähes jokainen teos herätti tunteita, mutta en sentään itkemään pillahtanut (hymyilee). Välillä katsoin teoksia neonvaloissa, välillä led-lyhdyn valossa ja valtaosaa tarkastelin siinä valossa mitä päivä sillä hetkellä tarjosi. Vaikka siinä jonottaessa harmittelin, että aurinko paahtaa niin sisällä talossa auringonvalosta oli iloa hämärämmissä kohdin (sateella olisi ollut huomattavasti pimeämpää).

Teoksia on noin 70 erillistä ja ne on tehty lähes 100 taiteilijan voimin. Kun annetaan vapaat kädet, voi syntyä jotain noin mielettömän upeaa! On graffitteja, maalauksia, patsaita, rakennelmia, erilaisia esillepanoja, kokonaisuuksia, palasia, ajatelmia, rakkautta, rauhaa, valkoista, mustaa ja värejä. Valtava ja laaja kattaus hyvin erilaisia tyylilajeja kotimaisten taiteilijoiden käsistä enkä yhtään ihmettele, että olo oli kuin pöllöllä päättäessäni kierrokseni kiertämällä talon vielä ulkopuolelta ja suunnatessani sen jälkeen pienesti taideähkyisenä kohti Keravan rautatieasemaa. Oli niin paljon upeita teoksia ja elämyksiä yhdellä kertaa, että sulattelu vei oman aikansa!

Taiteilija Sheikin teos

Viivi Vierisen teos toinen alhaalla vasemmalla

Antti Männynvälin teos alhaalla vasemmalta toinen ja 
Remon & Krylonin teokset löytyvät myös ja parrakas mies
Juha Lahtisen teos.

Keravan kaupungille (tai kaupungin päättäjille) pisteet siitä, että ovat antaneet purkutalon tällaiselle taideprojektille. Minusta se ei ole yhtään huono kunnianosoitus itse talolle, joka tullaan joskus purkamaan. Talo katoaa, mutta hienot muistot elävät ja Keravakin saatetaan muistaa paremmin. 

Keskellä Roundin keltasävyistä graffititaidetta.
Heinäsirkka on Sini Havukaisen teos.

Kuvista osa on Desran graffititaidetta

Neonvärinen tyttö Jennifer Backlundin teos

Keravan purkutaidetalo on Suomessa uniikki kohde, mutta samankaltaisia taidekokonaisuuksia löytyy muutamia Euroopasta. Kuten yllä jo mainitsin, Taiteen kotitalo -näyttely on saanut jatkoaikaa elokuun lopun sijasta syyskuun lopulle (auki kylläkin vain viikonloppuisin), ja suosittelen lämpimästi pistäytymään paikan päällä. Lisätietoja löydät sekä netistä että Facebookista Purkutaide.
Niina Kuukarin teos toinen oikealta alhaalla

Osa teoksista taitelijanimellä Loop 

Kuvissa Jarno Sinivaaran teoksia (koira, kissa, tyttö, nainen)

Jättijänis on Tua Musakan teos

Halloween aiheiset kuvat Pasi Kujalan

Kuvissa Tommi Mustaniemi alias Sellekhanksin graffiti

   Jugix2 -nimimerkin teos sisältää nuo vihreämmät kuvat ja
riikinkukon tekijänä Unna Kuittinen & Taidepaja

 

Kuvat kertovat paljon, mutta parhaiten talosta ja sen teoksista saa irti käymällä paikan päällä. Itse koin tämän aivan mielettömän hienona juttuna ja ylipäänsä loistavana ideana! Toivottavasti tällaisia hienoja projekteja on mahdollisuus nähdä tulevaisuudessakin. 

                                       Mari

11 elokuuta 2020

Helsingin kaupunginteatterin Pieni merenneito - suuri musikaali

Pieni merenneito Helsingin kaupunginteatterissa on koko perheen suuri musikaali, joka pandemian katkaiseman esityskauden jälkeen jatkaa Helsingin kaupungin teatterin ohjelmistossa nyt syksyllä. 

*Medialiput saatu Helsingin kaupunginteatteri, kuvat HKT:n mediapankista ja kuvaaja mainittu kunkin kuvan yhteydessä*                                                                                                    
Helsingin Kaupunginteatteri – Pieni merenneito – ©Disney
Helsingin Kaupunginteatteri – Pieni merenneito – ©Disney
Tämä kuva on myös käsiohjelman kannessa
Helsingin Kaupunginteatteri – Pieni merenneito –
Kuvassa Valo Eklund, Sonja Pajunoja, Mikko Vihma –
Kuva © Robert Seger

Itse pääsin tämän esityksen katsomaan jo viime vuoden syyskuun alussa, mutta esityksestä kirjoittaminen venyi monen sattumuksen ja pandemian kanssa tänne asti. Tämä ei kuitenkaan himmennä yhtään sitä tunnetta, että musikaali oli mykistävän hieno esitys ja suosittelen lämpimästi sen katsomista kaikille teatterista kiinnostuneille. 

Heti esityksen alusta alkaen tuli tunne, että meri ympäröi ja istahdin kuin isoon akvaarioon huojumaan aaltojen tahdissa musikaalia läheltä seuraten. Hieno illuusio; tuntea nyt olevansa mukana vedenalaisessa taikamaailmassa kastumatta!

Disney -musikaalissa, Ariel - kaunis, nuori merenneito haluaa kovasti elää ihmisten maailmassa ja jättää merellisen kuningaskunnan. Hän rakastuu prinssiin ja voidakseen elää rakkaansa kanssa, tekee sopimuksen merinoidan kanssa. Merinoita ei olisi paha eikä edes noita, jos ei vaatisi vastineeksi uhrauksia Arielilta.
Siinäpä on sitten jo hyvät ainekset ajattomalle rakkaustarinalle Disney -tyyliin. Jotkut muistavat varmasti alkuperäisen sadun ja tietävät, että H.C. Andersenin kirjoittama satu etenee hieman eri kääntein ja siinä on erilainen loppu. Disneyn tuotannot sekä elokuva että musikaali Pieni Merenneito perustuukin tähän H.C. Andersenin satuun hyvin löyhästi.

Esitys tempaisi mukaansa. Aika meni siivillä ja ihasteltavaa riitti. Välillä sitä löysi itsensä leuka polvissa ihmettelemässä huojuen kuin aaltojen tahdissa musikaalin visuaalista toteutusta, sen lavasteita, puvustusta ja näyttelijäsuorituksia ja välillä pyyhkimässä kyyneliä silmäkulmistaan, koska kaunis musiikki. Ja laulu. Tunteita herättivät Arielin (Sonja Pajunoja) ja Erikin (Martti Manninen) lisäksi myös merinoita Ursula (Sanna Saarijärvi), pikkukala Pärsky (Valo Eklund), sähköankeriaat Kiero (Paavo Kääriäinen) ja Liero (Antti Timonen), sekoileva lokki Skuutti (Sami Paasila) ja chef Louis (Tuomas Uusitalo). Musikaali ei olisi ollut näin upea elämys ilman niitä värikkäitä mereneläviä ja kasveja, joita riitti läpi musikaalin ja jotka upeasti täydensivät esitystä hieman pienemmissä rooleissa. Samuel Harjanne on upeasti onnistunut ohjauksessaan (taas kerran).
Helsingin Kaupunginteatteri – Pieni merenneito –
Kuvassa Martti Manninen – Kuva © Robert Seger
Helsingin Kaupunginteatteri – Pieni merenneito –
Kuvassa Sonja Pajunoja, Mikko Vihma – 
Kuva © Robert Seger
Helsingin Kaupunginteatteri – Pieni merenneito –
Kuvassa Sanna Saarijärvi – Kuva © Robert Seger
Helsingin Kaupunginteatteri – Pieni merenneito –
Kuvassa Sonja Pajunoja – Kuva © Robert Seger
Helsingin Kaupunginteatteri – Pieni merenneito –
Kuvassa Mikko Vihma, Tero Koponen – 
Kuva © Robert Seger

Ai niin, tarkasta aina esityksen alkamisaika, jotta ei tule ikävää yllätystä ja vaikka myöhästyt esityksestä. Ystäväni kanssa melkein niin kävi, mutta pääsimme hipsimään sisälle taskulampun valossa ystävällisen vahtimestarin avulla juuri, kun musikaali alkoi. Esityksen aikaisemmasta alkamisajasta oli kyllä lipussakin maininta, mutta sitä emme kumpikaan sisäistäneet (nauraa). 
Helsingin Kaupunginteatteri – Pieni merenneito –
Kuvassa keskellä Tero Koponen ja Sonja Pajunoja – Kuva © Robert Seger

Tekijät:
Musiikki Alan Menken, laulujen sanat Howard Ashman & Glenn Slater sekä käsikirjoitus Doug Wright. Perustuu H. C. Andersenin satuun ja Disney-elokuvaan (tuottajat Howard Ashman ja John Musker, käsikirjoitus ja ohjaus John Musker ja Ron Clements).
Alkuperäinen tuotanto Disney Theatrical Productions.
Esitysoikeuksia valvoo Music Theatre International (Europe).

Suomennos Reita Lounatvuori, Hanna Kaila
Ohjaus Samuel Harjanne
Kapellimestari Risto Kupiainen
Koreografia Gunilla Olsson-Karsson
Lavastus Peter Ahlqvist
Puvut Pirjo Liiri-Majava
Valosuunnittelu William Iles
Äänisuunnittelu Kai Poutanen
Naamiointi ja kampaukset Milja Mensonen
Videosuunnittelu Toni Haaranen
Nuket Becky Vincett / Stitches and Glue Ltd, Paul Vincett / Stitches and Clue Ltd
Lennätykset James Veitch / Flying by Foy Ltd, Nick Porter / Flying by Foy Ltd
Esityskuvat Robert Seger / Helsingin Kaupunginteatteri
Rooleissa:
Sonja Pajunoja, Laura Allonen, Chris Bewsher, Valo Eklund, Sofia Hilli, Jack Johansson, Lenni Kallela, Annamaria Karhulahti, Mikko Kauppila, Jyrki Kasper, Tero Koponen, Paavo Kääriäinen, Juha Jokela, Tuukka Leppänen, Elin Ljungberg, Kai Lähdesmäki, Martti Manninen, Sannan Majuri, Sarah Nedergård, Mikko Nuopponen, Unto Nuora, Peter Nyberg, Emilia Nyman, Sami Paasila, Mikko Paloniemi, Tiina Peltonen, Alek Pérez Lahtinen, Raili Raitala, Matti Olavi Ranin, Sanna Saarijärvi, Suvi Salospohja, Teemu Sytelä, Inka Tiitinen, Antti Timonen, Tuomas Uusitalo, Mikko Vihma, Samuel Vihma

Tämän syksyn ensimmäinen näytös oli viime lauantaina (8.8.2020) ja jos et vielä ole tätä musikaalia nähnyt mene ihmeessä katsomaan! Helsingin kaupunginteatterin Pieni merenneito -musikaali isolla näyttämöllä on upea spektaakkeli ja katsojalle elämys. 
Käsiohjelmakin on tyylikäs tietopaketti ja sitä selaa mielellään vieläkin.

                                         Mari

Ps. Turvallisesti teatteriin. 

Tänä hämmentävänä pandemia-aikana on HKT tehnyt sen eteen töitä, että teatterissa voisi käydä turvallisesti. 

Toistaiseksi syyskauden esityksissä katsomokoot rajataan puoleen kaikilla näyttämöillä. 
Turvavälien lisäksi Kaupunginteatterilla panostetaan hygieniaan ja käsidesiä on saatavilla.
Jonottamisen välttämiseksi tarjoilujen myyntipisteet eivät poikkeusaikana ole käytössä. Tarjoilut väliajalle tai ennen esitystä tilataan ennakkoon.
Teatteri joustaa myös lippuvaihtojen suhteen. Jos asiakas epäilee koronatartuntaa tai on altistunut tartunnalle, hän voi kuluitta vaihtaa lippunsa tulevaan esitykseen vielä esityspäivänäkin.
Turvallisesti teatteriin -ohjeistus löytyy HKT:n sivulta (ja voit lukea sen klikkaamalla linkkiä edellä).