Matkamessut katsottu, makuaistia ruokittu ja matkakuumetta nostettu

Mun uuden vuoden alkuun kuuluu vierailu Matkamessuilla ja niin sitä tein tänäkin vuonna. Messut osuvat mukavasti tammikuulle, ja silloin itse tunnun olevan avoinna uusille ideoille. Jos en ole potenut etukäteen matkakuumetta niin näillä messuilla se aina nousee. Sinänsä ihan positiivista ja sehän se on yksi Matkamessujen ideoista.

Tänä vuonna löysin jotakin uutta ja paljon vanhaa. Olen matkustellut omasta mielestäni paljon ja vieraillut useissa eri maissa niin kaukana kuin kotimaassakin. Osa on sellaisia maita ja kohteita, joissa tykkäisin vierailla vuosien jälkeen uudelleen. Varmasti löytäisi aina jotakin uutta, vaikkakin ensisijaisesti sitä tulee valittua kohde sen perusteella, että siellä ei ole koskaan käynyt. 

Tänään Matkamessut 2018 ovat vielä avoinna (klo 18 asti) ja sitten täytyy taas vuosi odotella seuraavia. Jos innostaa niin paikan päälle vain etsimään ideoita, kuntelemaan tietoiskuja, aistimaan tunnelmaa ja vaikka ostamaan lennot jonnekin mukavaan paikkaan. Itseäni houkuttaa Uganda (siellä en ole käynyt), Sri Lanka (siellä olen käynyt joskus kauan sitten), Ilomantsi (en ole käynyt) ja Inarin alue (siellä taas olen käynyt vuosia sitten vaeltamassa). Sveitsi on aina takuuvarma upea kohde ja sinne pitänee alkaa miettiä visiittiä, jos kävisi vuosien jälkeen kahvilla hyvän ystävättären luona (nauraa). Tässä vain muutama esimerkki hurjan monista vaihtoehdoista.

Kuvia ja tunnelmia messuilta:

Lähitaksi oli keksinyt hyvän mainosidean ja
ilmaiset ämpärit tekivät ripeästi kauppansa :-D

Perjantaina messujen jälkeen kävin katsastamassa ja syömässä ensimmäistä kertaa Taco Bellissä. Nälkä lähti, mutta kärsin väen paljoudesta ahtaassa ja turhan pimeässä tilassa, joten ruoka tuli hotkittua eikä nautittua kuten ensin tulin ajatelleeksi. Ehkä toisella kertaa on toisin. Taco Bell on kyllä hyvä lisä olemassa olevaan ravintolatarjontaan, vaikka pikaruokapaikka onkin.

Vatsa täynnä oli hyvä siirtyä istumaan iltaa ja vaihtamaan kuulumisia. Paikaksi valikoitui Venn, joka oli kaikkien seurueessa olevien mielestä just sopiva paikka meille. Juomaksi valikoitui punaviini nimeltään Gato Negro 9 lives. Viini oli varsin maistuva valinta ja positiivinen yllätys! 

Nyt olikin varsin vauhdikas viikonloppu, kun oli kaikenlaista pientä ja isoa tapahtumaa. Matkamessut katsottu, makuaistia ruokittu ja matkakuumetta nostettu! 

                                                            

                                              Mari

Viinijooga - kiva ja erilainen kokemus

Käväsin viinijoogassa. Mitä ihmettä, viinijooga?!? Luit aivan oikein (nauraa). Tutustuin viinijoogaan viime viikolla, kun ravintola Venn piti tällaisen teematilaisuuden yhdessä Viinilinnan kanssa. Sen verran mielenkiintoiselta kuulostava juttu, että olin mukana heti. Halusin nähdä miten jooga ja viini saadaan yhdistettyä.

Tilaisuuteen menin suoraan töistä sopivalla vaatetuksella varustettuna. Paikan päällä osallistujille tarjottiin vesipullo ja lainaksi joogamatto mikä olikin varsin mukava juttu niin kaikkea ei tarvinnut kantaa mukanaan. Tämän lisäksi tarjottiin alkuun lasillinen kuohuvaa ja joogan pariin lasillinen puna- tai valkoviiniä.

Valitsin valkoviinin. Ja ihmettelin sitä, koska en yleensä juo valkoviiniä (nauraa).

Joogaohjaajana toimi Kylli Kukk ja on kyllä kehuttava kuinka aito, valovoimainen persoona ja hyvä, innostava joogaohjaaja Kylli onkaan!
Jooga kesti tunnin ja sen aikana tehtiin kaikille sopivia liikkeitä, hengitysharjoituksia ja nautittiin hyvästä viinistä. Ei asetettu paineita mukana oleville millään tasolla vaan annettiin jokaiselle mahdollisuus suoriutua liikkeistä ja venytyksistä omalla tasollaan nautiskellen, saavuttamaan hyvä flow ja aistimaan viinin tuoksu ja maku. Yksilöllisesti jokainen omana itsenään.

Aivan ihastuttava juttu! Viinijoogan tavoite ei ole saada sinua hiestä märäksi, henkeä salpautumaan tai känniin, vaikka viini kuvioissa mukana onkin. Tämä oli sellainen hyvä kokonaisuus keholle ja mielelle itseään kuunnellen ja nautiskellen. Hyvän sarjan jälkeen voi palkita itsensä kulauksella viiniä tai venyttää, kurkottaa itsensä millin kerrallaan kohti viinilasillista ja napata maku mukaan. Vain mielikuvitus on rajana.

Valkoviini oli muuten hyvää ja lasillinen riitti mainiosti koko joogahetken ajaksi (hymyilee). Jos/kun näitä Viinilinnan ja Venn -ravintolan viinijooga -tilaisuuksia tulee menkää ihmeessä kokeilemaan! 
Jooga saattaa saada viinin avulla ripauksen rentoutta (joogaaja itse ainakin), viini voi maistua joogaliikkeiden välissä tai jälkeen ja tilaisuudessa saattaa päästä maistelemaan viiniuutuuksia.

Hyvä muistaa, että ei lähde tähän vakavalla mielellä vaan pilke silmäkulmassa! (nauraa). Jooga ja viini oli tässä tilaisuudessa yhdistetty varsin miellyttävästi. 


                                         Mari

Yksi kevään merkeistä on parsaviikot Kappelissa

Yksi kevään merkeistä on parsaviikot Kappelissa. Kevään merkki se on sekin, kun parsat ilmestyvät kauppoihin, mainoksiin ja menuihin ravintoloissa.

Pääsin tutustumaan ravintola Kappeliin ja heidän tulevaan parsakauden menuunsa. Ah, mikäs sen mukavampaa kuin nauttia hyvää ruokaa kauniissa miljöössä. Olin sopivasti nälkäinen mennessä ja mukavasti täynnä lähtiessä.

Parsamenuun nautiskelun mahdollistajat
Kappelin johtaja Santeri Uusitalo ja keittiömestari Tapio Kyllönen,
SOK:n markkinointisuunnittelija Meeri Sippo ja
 markkinointipäällikkö Susanna Hagelstam

Alussa tarjoiltiin kuplajuomat

Pöytä kauniisti katettuna

Suositusviini Zinck pinot gris

Parsamenu

Ote Kappelin tarjoamasta miljööstä

Sampanjalla maustettua kuohkeaa parsakeittoa
paistetun kampasimpukan kera

Keitettyä valkoista ja vihreää parsaa
kera uppopaistetun munan ja hollandaisekastikkeen

Parsa tarjoiltiin herkän kauniilla Kappelin juhlavuoden lautasella

Parsa gin tonic

Jälkiruoka ei sisältänyt parsaa, mutta maistui kesältä

Mukaan saimme kirjan, jonne on koottu
Virpi Hämeen-Anttilan toimesta Kappelin tunnelmia

Parsa maistui hyvin monessa muodossaan ja oli mielekästä saada esimakua tulevasta. Varsinaiset parsaviikot Kappelissa alkavat tällä viikolla, ja kun on sesonkiaika niin muullakin parsaa menuissa esiintyy.
Kappeli muuten täyttää tänä kesänä 150 vuotta, joten juhlaan on aihetta. 150 vuotista taivalta juhlistetaan kesällä viikon ajan erillisellä menulla, jonka sisältö on vielä salaisuus. Juhlan kunniaksi on teetetty myös nuo herkän kauniit ja suuret lautaset, joilta parsa meille nyt tarjoiltiin. Ne olivat muuten niin sanotusti uunituoreet! Malli tosin on ollut käytössä noin 100 vuotta sitten. 
Hotelli- ja ravintolamuseosta oli löydetty malli näihin juhlaviin lautasiin.

Lähtiessä aurinko pilkisti ja terassia valmisteltiin jo kovaa vauhtia käyttöön...

                                             Mari

Poronkäristystä ja punaviiniä

Tänään Suomi juhlii 99-vuotista itsenäisyyttään ja eilen sain olla mukana juhlistamassa hieman nuoremman tahon synttäreitä, kun sain tilaisuuden osallistua ravintola Zetorin 25-v. synttäribileisiin. 25 vuotta on kyllä aikamoisen hieno ikä ravintolalle nykypäivänä, joten onnea Zetorille tästä. Paikalla ei tarvinnut olla yksin, sillä tupa oli täynnä väkeä heti tilaisuuden alusta alkaen ja sinne sekaan se minäkin sujahdin.

Zetor on suomalainen SOK:n ravintola, jonka sisustus on Sakke Järvenpään käsialaa. Ravintola tarjoaa hieman parodiamaisesti kuvan suomalaisesta maalaiselämästä ripauksella huumoria. Sisustuksesta löytyy kaikenlaista hauskaa ja vanhaa, kuten traktoreita, puusuksia ja pöydistä talouspaperirullat telineissään. Ruokalistalta löytyy kaikille suomalaisille tuttuja ruokia, jotka turisteille ovat varmasti erikoisia. Ja miksi ei ihan meille suomalaisillekin (hymyilee). Itse olen hieman kauempaa tulleita vieraita kehottanut vierailemaan Zetorissa. Jos ei syömässä niin ainakin katsomassa sisustusta (nauraa). Jotenkin koen, että ravintola on pala sitä Suomea, jota ei enää oikeastaan ole kuin muistoissa ja tarinoissa (ja nekin unohtumassa).

Synttäreillä oli tarjolla alkuun kuohuvaa ja ruuaksi poronkäristystä. Ruokajuomaksi tai oikeammin jälkiruuaksi nautin pienen lasillisen punaviiniä. Hyvin pelkistetty tarjoilu, jonka pääosassa oli hyvin maittava ruoka ja juoma; minusta onnistunut juttu näin. Sopi hyvin kyseisen ravintolan tyyliin.
Sanottava sekin, että ne kerrat, jotka ravintolassa olen käynyt syömässä eivät ole ruuan suhteen tuottaneet pettymystä. Nälkä lähtee varmasti, koska annokset ovat reilun kokoisia. 
Nälän nyt ei luulisi muutenkaan vaivaavan juhlijaa, sillä ruokaa on saatavilla yömyöhään, kun keittiö on auki lähes pilkkuun asti (parhaimmillaan klo 03 asti yöllä...hämmästelee).
Musiikkitarjonta on pääsääntöisesti suomipoppia ja näissä jytäsynttäribileissä bilemusiikista vastasi Virve Rosti, Freeman ja Menneisyyden vangit. Tämäkin osuus sopi kuin nenä päähän ravintolan tyyliin (nauraa).

Minä tosin en jäänyt bilettämään pilkkuun asti vaan tein tilaa hyvissä ajoin ennen valomerkkiä. Tunnelma oli lähtiessä mukavan leppoisa ja puheensorina täytti tilan. Uskon hyvän fiiliksen vain nousseen esiintyjien astuessa estradille illan kuluessa. Itse lähdin pois vatsa täynnä ja hyvillä mielin. 
Vielä kerran onnea Zetor 25-v.! 

Nyt siirryn juhlistamaan Suomen 99 -vuotista itsenäisyyttä. Tai no, en erityisemmin juhli. Jumpan kautta Linnan juhlia seuraamaan; siinähän sitä on ohjelmaa tälle loppupäivälle (nauraa).

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

                                  Mari