Ter Minator - Rikkinäinen ja korjattu T-800 tanssii taas

Pääsin keväällä taas kutsuttuna teatteriin (*medialippu saatu, KokoTeatteri*) ja kulttuurin pariin katsomaan KokoTeatterin lavalle esitystä Ter Minator - Rikkinäinen ja korjattu T-800 tanssii taas.

Terminaattori kirjoitetaan tässä esityksen nimessä hauskasti Ter väli Minator ja tuleehan tuosta nimestä herkästi ensinnä mieleen legendaariset Terminaattori -elokuvat. 

Tanssiesitys; joskus vaikeastikin ymmärrettävää. Sami Saikkonen; tanssija - koreografi - lentäjä - lehtien palstoiltakin tuttu. Sami Saikkonen ja soolotanssiesitys; sitä oli tarjolla tässä esityksessä. Katsotaan...

Kuvat alla: Sini Salo ja Heidi Bergström

Medialippu saatu: KokoTeatteri

"Tanssija sulautuu yhteen ja hajoaa samanaikaisesti, luoden visuaalisen minimalismin, joka kutsuu katsojan pohtimaan aikaa, tilaa ja ihmisen muuttuvaa olemusta."

Lainaus esityksen esittelytekstistä yllä on hyvä kiteytys tästä esityksestä. Itse en niinkään pohtinut aikaa tai tilaakaan vaan keskityin seuraamaan ihmisen olemusta ja sen muutoksia koko esityksen ajan. 

Oli kyllä upea ja intensiivinen tanssiesitys; vei ajantajuni ja sai minut osittain maagisestikin ja hengitystä pidättäen seuraamaan tanssijaa ja liikettä lattialla. Onneksi esityksessä tuli niitä pieniä pysähdyksiäkin, niin muistin hengitellä (nauraa). 

Tämä tanssiesitys ei ollut vaikeasti ymmärrettävä vaan vaikuttava esitys kokonaisuudessaan ja mahtia, että Sami Saikkonen soolotanssii! 

TER Minator - ei niin rikkinäinen enää, hienosti korjattu T-800 tanssii taas!

Idea, konsepti, koreografia ja tanssi: Sami Saikkonen

Näyttämötyön ohjaus: Anna Veijalainen

Valosuunnittelu: Pietari Salmi

Musiikki: Ofelia

Video, osa kuvista: Heidi Bergström

Markkinointi ja tiedotus, osa kuvista: Sini Salo

Keväällä harmittelin, että en ehtinyt tästä esityksestä postausta tehdä. Esityksiä oli itselleni kiireiseen ajankohtaan niin vähän ja lyhyen aikaa, mutta onneksi huomasin, että lisäesityksiä on nyt syksylle. Tosin lyhyt jakso tämäkin, ja viimeistä esitystä viedään, mutta mikäli tämä esitys kiinnostaa niin tulevana perjantaina 20.9. klo 19 vielä ehtii nähdä. Paikka on siis KokoTeatteri.

- Mari -

Rakkaudenkaipuinen peikko - Teatteri Vanha Juko

Sain kutsun (*Lippu saatu: Teatteri VanhaJuko*) kulttuurin pariin ja Teatteri Jukon kevään ensi-iltaesitykseen ja päätin tarttua tilaisuuteen. 

Jukon kevään Lahdessa avaa rakkaudenkaipuinen peikko - teatteriesitys, jota lähdin katsastamaan avoimin mielin ja etukäteen aiheeseen sen paremmin tutustumatta. 

Trölli – When Love and Trölli embrace - kuvattiin olevan fyysinen ja sanaton esitys, joka pureutuu syrjäytymiseen, riippuvuuksiin ja kohtaamisen vaikeuteen. Ja tämä piti paikkansa; ei sanoja, mutta todella fyysinen. Ja raadollinen. Tuttuja ja vaikeita teemoja käsittelevä ja kaikkea muuta kuin pehmeä prinsessasatu.

Kuvat: Mikko Kelloniemi

Lippu saatu: Teatteri VanhaJuko

Teemoja kuvattiin käsiteltävän raikkaasti ja ronskisti yhteiskunnan laitamilla asuvan peikko-hahmon, Tröllin, kautta. Ja kyllä, tämän esityksen aikana tehtiin omanlainen nostalginen matka vuosituhannen vaihteen tunnelmiin, jossa rakkautta kaivattiin, sydämiä särkyi eikä päihteiltäkään vältytty. 

Trölliä esittävä Matti Pajulahti kertoo esityksestä seuraavaa: ”Esityksen teemat heijastelevat teinivuosieni kokemuksia Vesivehmaalta, laman jälkeisestä ajasta. Päihteet, yksinäisyys, rakkauden kaipuu, HIM ja Kaija Koo, istuvat niin teinipojan kuin jättömailla asuvan peikonkin maailmaan,”.

Katsojana taisin olla lähes hengittämättä esityksen ensimmäisen 10 minuuttia odottaen puhetta, kunnes tajusin, että niin, sanaton esitys on sanaton esitys (nauraa). Ensimmäisen vartin jälkeen minua alkoi sattua myös polviin, vaikka istuin tanakasti tuolillani, mutta lavalla olevan peikon eteneminen eli möngerrys; sitä ilmeisesti myötäelin. Esitys kesti tunnin ja ei kyllä aika tullut pitkäksi esityksen aikana! Vaikka sanoja ei ollut, tapahtumia senkin edestä. Tapahtumat ja Trölli kuljettivat katsojaa vahvasti mukanaan (tai minua ainakin). Fyysinen esitys, todella! ja hattua nostan näyttelijä Pajulahdelle katsojaa hengästyttävästä tunnista. Kokonaisuus onnistunut ja viihdyttävä paketti pienine huumorinkukkineen kaikessa raadollisuudessaan. 

Matti Pajulahti on kotoisin Vesivehmaalta ja Jukon näyttelijäryhmän tuorein jäsen. Jukon näyttämöllä hänet nähdään ensimmäistä kertaa tässä esityksessä Trölli. 

Esityksen ohjaaja Lauri Mattila
Äänisuunnittelu Janne Louhelainen 
Valosuunnittelu Antti Haiko
Lavastus Reima Hirvonen

Valitettavasti tämän esityksen esityskausi on suht lyhyt ja tänään on viimeinen esitys (tammikuussa ensi-ilta). Jos esitys ilmaantuu ohjelmistoon myöhemmin niin suosittelen katsomaan. 

Kiitos Teatteri Vanha Juko!

                                          Mari