23 syyskuuta 2019

Kävelyllä kauniissa kelissä kaupungilla

Kauniin syyspäivän innostamana kiertelin hieman Helsinkiä. Tällä kertaa kävin tutustumassa kauppakeskus Rediin, joka täytti viime viikolla yhden vuoden, ja jossa en ole aiemmin ehtinyt vierailla. Rauhallista oli, mutta ei tyhjää. 

Kauppakeskus on saanut kritiikkiä sokkeloisuudestaan ja ihmiset tuntuvat siksi karttavan paikkaa. Minusta ihan turhaa, sillä kuten kaikki muutkin uudet asiat ja etenkin paikat tämäkin vaatii hieman tutustumista, että alkaa sujumaan. Itse en kokenut kauppakeskusta mitenkään niin hankalaksi, että en voisi mennä uudelleen. Tietysti, jos kokee omakseen sellaiset yhden käytävän kauppakeskukset niin Redi on silloin ihan väärä paikka (hymyilee).



Redistä siirryin ulos ihmettelemään Kalasataman edelleen kovasti rakentuvaa aluetta ja Isoisän siltaa, joka on Kalasatamasta Sompasaaren rajalta Mustikkamaalle johtava silta. Sillan kautta pääsee näppärästi Mustikkamaalle ja Korkeasaareen muutoin kuin autolla, sillä silta on vain kevyen liikenteen käytettävissä.
Kalasatamasta hyppäsin metroon ja siitä bussiin ja päädyin Kruunuvuorenrantaan öljysäiliö 468:lle. Öljysäiliöllä on taas avoimet ovet ja koska aikaisemmillakin kerroilla on ollut mukava käydä niin mikä jottei nytkin. Itse tykkään katsella valotaidetta oli se sitten ihmisen tai luonnon tekemää. Taitaa olla kolmas kerta, kun vierailen paikalla ja joka kerta olen tykännyt. Itse öljysäiliö ei kauneudella hurmaa, mutta rouheudellaan ainakin minut ja valothan tekevät ihmeitä. Samalla voi ihailla pääkaupunkia ja auringonlaskua, jotka tosin huonolla säällä jäävät näkemättä. Näet paikalle saapuessasi myös Kruunuvuorenrannan aluetta, joka on Kalasataman tapaan yhtä rakennustyömaata. Vuoden aikana on rakennettu alueelle valtavasti uutta.
Tänä vuonna kiipesin öljysäiliön viereiselle kalliolle ihailemaan Helsingin figuuria ja merta auringon laskiessa. Kaunis päivä kääntyi iltaan, väkeä kerääntyi säiliöön ja säiliön ympärille tasaisena virtana lisää ja grillimakkara- ja lettujono kasvoi kasvamistaan. Kuvat valaistusta öljysäiliöstä jäivät ottamatta, sillä puhelimestani loppui yllättäen virta eikä matkaan ollut tarttunut yhden yhtäkään varavirtalähdettä (voi minua, mikä moka!).






Öljysäiliö 468 on avoinna yleisölle tänäkin syksynä kolmena viikonloppuna klo 18-21, joista ensimmäinen on jo tosin mennyt. Paikalle pääsee Herttoniemen metroasemalta bussilla 88 tai bussilla 84. Auton saa parkkiin kyllä, mutta siinä on omat haasteensa alueen rakennustyömaiden takia.Tapahtumaan on kaikilla vapaa pääsy. 



Auringon laskettua poistuin paikalta. Bussipysäkillä huomasin, että on jo sen verran viileä ilma, että hanskat se on ihmisen kaivettava kaapista lämmittämään käsiä. Kävelyllä kauniissa kelissä kaupungilla askeleitakin kertyi reipas 15000. 


Kyllä vaan olikin kiva päivä, syksyinen luonto ja kaupunkikin kauniina, vaikka monen monta rakennustyömaata matkalle osuikin!


                                           Mari

ps. Yllä oleva lyhyt videotallenne löytyy YouTubesta Kahvakuula kainalossa -kanavalta

13 syyskuuta 2019

Lähimatkailua parhaimmillaan - päiväretki Vääksyyn

Suomesta löytyy paljon upeita pieniä kaupunkeja,, kyliä ja taajamia, joista yksi on Vääksy. Vääksyn valtaosa tuntee kanavastaan, joka onkin Euroopan vilkkaimmin liikennöity sisävesikanava. Vääksy itse on keskustaajama Asikkalan kunnassa ja sijaitsee Päijänteen ja Vesijärven välisellä kannaksella. 


Kävin päiväretkellä Vääksyssä elokuun puolivälissä ja ihastelin hyvän ystäväni avustuksella paikkakunnan tarjontaa. Päivä meni vauhdilla ja paljon tuli nähtyä. Itse tiesin Vääksystä kanavan ja hotelli Tallukan, jossa olen siellä käynyt dartskisoissa muutamia kertoja. Mutta en ikinä muista, että maailmanlaajuisesti tunnettu kalastusvälineyritys Rapala on lähtöisin Asikkalasta ja sillä on tehdas Vääksyssä. 

Päiväretkeni alkoi, kun hyppäsin junaan Helsingistä Lahteen. Ystäväni noukki minut Lahden matkakeskukselta ja hurautimme Vääksyä kohti. Matkalla pysähdyimme kahville hyvin vintagehenkisessä kahvilassa (Vintage Rusty Café). Kahvi ja korvapuusti olivat tuoreita ja hyviä ja kahvilan ilmapiiri ruatiikkisen tunnelmallinen. 


Matka kahvilasta jatkui uimarannalle, jossa nyt ei ollut yhden yhtä ihmistä, koska koulut olivat jo alkaneet ja päivän sää oli hieman turhan viileä rannalla oleskeluun. Kalmarinranta saattaa olla Etelä-Suomen paras hiekkaranta. Ranta on pitkä ja matala, vesi kirkasta ja alue siisti. Voin kuvitella, että helteisenä kesäpäivänä rannalla on miellyttävää viettää aikaansa.

Poikkesimme lähellä olevalla huvilalla, joka on kaunis ja historiallinen rakennus. Danielson-Kalmarin huvila on uusrenesanssi -tyylinen ja se on entisöity ympärivuotiseen käyttöön (sen voi vuokrata yksityistilaisuuksiinkin). Huvilan ympärillä on kaunis ja rehevä puutarha, jota sopii ihastella.
 Ja huvilalta siirryimme vanhan Vääksyn alueelle kanavan varteen. Kanavan länsipuolella sijaitsee niin kutsuttu vanha Vääksy, jonka ympärille keskustataajama on rakentunut. Alueella on paljon idyllisiä vanhoja rakennuksia ja pieniä ihastuttavia puoteja. Alueesta löytyy kartta, joka toimii kävelykierroksella hyvänä oppaana, ja jonka avulla pääsee tutustumaan alueeseen.
Vesimyllymuseo sijaitsee Vääksyjoen varressa ja joen ylitse pääsee kävellen ylittämällä padon. Samalla voi nähdä ankeriasarkun (todellakin kuulin ja näin tällaisestä ensimmäistä kertaa!), jonka avulla ankeriaita pyydystetään elävinä, jotta ne voidaan kuljettaa meren tuntumaan päästäkseen vaellukselleen ja kutemaan. 




Alueella on valtavasti nähtävää ja aivan kävelyetäisyyden päässä toisistaan. Välillä on hyvä poiketa kahvilla tai syömässä ja ainakin ravintola Jalmar tarjoaa erinomaisen ja sopivan lounasbuffetin, jonka jälkeen jaksoi taas tutkia Vääksyn tarjontaa. 
Vääksy tarjoaa kävijöilleen ainakin vanhoja rakennuksia, ihastuttavia puoteja, puistoja, kanavan, museoita, panimon, taidetta ja majoitustakin. Alueella on aktiivinen yhdistys, Vanha Vääksy, joka järjestää tapahtumia, osallistuu aktiivisesti paikallisen kulttuuriperinnön vaalimiseen, keräämiseen, tallentamiseen ja jakamiseen ja jonka nettisivulta löydät varsin paljon tietoa vanhasta Vääksystä. ja alueen tapahtumista.

Ihanan rauhallinen puisto on Norrlinin puisto, jossa pääsee halutessaan kivasti irti kaikesta hälinästä. Puistoalue on Asikkalassa syntyneen kasvitieteen professori Johan Peter Norrlinin luomus. Ja se on oikeasti kasvitieteilijän paratiisi (ja kasveista hyvin vähän tietävän painajainen; nauraa).

Lähellä Norrlinin puistoa sijaitsee ranskalainen kyläkauppa, jonka rakennus erottuu kyllä muista alueen rakennuksista väritykseltään (vaaleanpunainen ulkoväri). Kauppa tarjoaa ranskalaisia herkkuja, vaatteita ja sisältää myös kahvilan, jossa pääsee hengähtämään. Hengähdys on paikallaan, jos aikoo tutustua kaikkeen kaupan runsaaseen tarjontaan (nauraa). Pintaa syvemmälle tähän kyläkauppaan on tutustunut bloggari Marjo (Marjon matkassa -blogi) kesälomareissullaan ja hän on kirjoittanut ihanan postauksen Ranskalainen kyläkauppa Vääksyssä (pääset linkistä lukemaan postauksen ja lupa linkitykseen on kysytty Marjolta itseltään).


Paikkakunnalla on myös Lauran kauppa (linkki edellä ohjaa Lauran kaupan FB-sivulle), jonne suosittelen poikkeamaan, jos vain suinkin on mahdollista. Nyt jo kartoilta kadonneeksi kuviteltu sekatavarakauppa ei olekaan kadonnut vaan aito sellainen löytyykin Vääksystä. Silmät pyöreinä katselin tarjontaa enkä varmasti ymmärtänyt kaikkea näkemääni, mutta olen varma, että tästä kaupasta saat kaiken mitä tarvitset (paitsi elintarvikkeita). Jos kaikki hyllyt olisi halunnut tutkia muutoin kuin pintapuolisesti niin aikaa olisi vierähtänyt varmasti useita tunteja (nauraa). Yläkerrassa vaatteita ja ihastuttavan persoonallinen sovituskoppi (tai enemmän sovitustila peileineen, kenkineen ja koristeineen) ja jokainen huone  rakennuksessa on ikään kuin oma maailmansa tavaroineen. Vaikka sekatavarakauppa sanana kuulostaa pahaenteiseltä niin tämä kauppa ei sitä ole vaan varsin ihastuttava lifestyle kauppa ja palvelu mitä parhainta! Ostin itselleni metalliketjuja sisustuksiani silmällä pitäen.







 


Vääksyssä on taajamaksi yllättävän monta sisustuskauppaa, sillä yllä mainittujen Ranskalaisen kyläkaupan ja Lauran kaupan lisäksi löytyy Kanavan Kunkku sisustusmyymälä, Sisustuskahvila Kardemumma ja Zoom Design, joista löytyy sisustukseen tuotteita, mutta osassa myös muita tuotteita ja ohessa kahvilatyyppistä toimintaa.
Poikkesimme Kanavan Kunkun ja Sisustuskahvila Kardemumman lisäksi Vääksyn Myllyllä myllypuodissa, joka on myllyn oma kauppa myllyn yhteydessä. Nopea piipahdus, ostokset ja menoksi, kun sisään pyyhälsi juuri bussillinen väkeä. Ja tuli sitä poikettua Kanavan Panimon myymälässä kalastusmuseon vieressä, josta löytyi lisäksi muun muassa uniikkeja lasikoruja tekevä Lieskadesign.





Majoitusta Vääksyssä tarjoaa ihastuttava ja idyllinen Apteekin majoitus. Pihapiirissä on kauniita asetelmia ja sisällä hyvällä maulla vanhaan tyyliin sisustettuja huoneita. Talo on nimensä mukaisesti toiminut aikoinaan muun muassa apteekkina, mutta siellä on ollut myös kuuluisan kalastusvälineyritys Rapalan toimintaa ja muutama muukin toimija. Nykyisin rakennuksessa on tarjolla ympärivuotisesti majoitusta yksityisen majoittajan toimesta. Kiitos, että sain kurkata muutamaan huoneeseen sisälle! 


 Päiväni Vääksyssä päätyi kanavan rannan kahvilaan nimeltä Kanavan Helmi. Kesäkahvila on upealla paikalla ja rakennus on vanha kanavan odotustila. Ja nimensä mukaisesti avoinna vain kesäisin. Tarjolla oli muun muassa itsetehtyä jäätelöä, joka olikin erittäin hyvää. Ymmärrän hyvin, että paikalliset tykkäävät käydä jäätelöllä kesäisin (nauraa).

Voin tunnustaa, että olin aika pyörryksissä päivän päätteeksi. Niin paljon kaikkea tuli nähtyä ja ihasteltua idyllisiä ja persoonallisia paikkoja. Vääksy on enemmän kesäpaikka, kun väkilukukin moninkertaistuu kesämökkiläisten ansiosta, mutta ei minua haitannut yhtään, että ruuhkat puuttuivat. Taajama yllätti tarjonnallaan positiivisesti. Vanha Vääksy -yhdistys on varsin aktiivinen toimija Vääksyn alueella ja he järjestävät alueella kaikenlaista tapahtumaa, kuten kaarnalaivojen SM-kisat ja nyt tulevana lauantaina avoimet ovet ja pihat sekä sadonkorjuumarkkinat. Itseäni kiinnostaisi molemmat, mutta harmikseni tulevana lauantaina olen toisaalla.
Se on varmaa, että paljon jäi vielä nähtävää ja tutkittavaa. Suunnittelin jo hieman majoittuvani joku viikonloppu Apteekin majoituksessa ja seikkailevani sieltä käsin sekä Vääksyssä että Asikkalassa ympäristöineen. Katsotaan mitä tuleman pitää!
Kotimatkalla kohti Lahtea taivas näytti synkältä, ja upealta

Mut hei, lauantaina 14.9.2019 tuonne Vääksyyn te, jotka pääsette! Katsastakaa avoinna olevat museot, yksityiskodit ja pihat, kun kerran sellainen mahdollisuus on tarjolla. 

                                       Mari



ps. Lähimatkailua parhaimmillaan oli tämä päiväretki Vääksyyn.