Krapin kesäteatteri - KUT - Suurenmoista! –esitys

**mainos - PR - Pääsylippu Krapin Kesäteatterin ensi-iltaan saatu - KUT**

Ihastuksen kiljahdus pääsi, kun sähköpostiin kilahti kutsu Keski-Uudenmaan Teatterin kesäteatterikauden ensi-iltaan. Ohjelmassa Suurenmoista! ja näyttämönä Krapin kesäteatteri Tuusulassa. Olen joskus poikennut paikkakunnalla ohimennen ja käynyt Keravalla KUT:n esityksissä, mutta nyt oli ensimmäinen kertani Krapin hovin historiallisessa miljöössä – ja edellisestä kesäteatterivisiitistäni olikin ehtinyt vierähtää vuosia.

Valokuvat Tiia Öhman, Kristiina Männikkö

                                        

Katsomoon astellessani vastaan tuli iloinen puheensorina ja välitön kesätunnelma. Penkkirivit täyttyivät vauhdilla, lähes täysi tupa. Lavastus näytti pelkistetyltä mutta juuri oikealta – selkeästi tilaa oli jätetty näyttelijöille ja heidän suorituksilleen.

Tuntui, että monelle kesäteatteri oli perinne ja mukava kesäkauden avaus. Sää oli aurinkoinen, mutta viileni auringon laskettua juuri sopivasti vilttiin kietoutumista varten. Vilttejä oli saatavilla, joten palella ei kenenkään tarvinnut. 

Kun tarina lähti liikkeelle, lupailtu vauhti ja musiikki pitivät paikkansa. Suurenmoista! kertoo Florence Foster Jenkinsistä, sopraanosta, joka ei antanut todellisuuden (eli olemattoman sävelkorvansa) estää unelmaa esiintyä suurille yleisöille.

Anna-Leena Sipilä loisti Florencen roolissa. Ensimmäiset epävireiset sävelet saivat minut nauramaan ääneen – niin hersyvää ja oivaltavaa oli epätäydellisyyden näytteleminen. Silti hahmo oli lämmin ja koskettava, vilpitön ja ihailtava. Pianisti Cosme McMoonina nähty Tuomas Korkia-Aho toi tarinaan herkullista vastapainoa: hänen tuskansa Florencen rinnalla oli niin elävää, että katsoja eli mukana jokaisessa katseessa ja huokauksessa. Mukana loistivat myös Sanna Stellan ja Seppo Halttunen, jotka maustoivat kokonaisuutta omilla rooleillaan Reeta Vestmania unohtamatta. Loistava näyttelijäkombo lavalla!

Suurenmoista! kertoo Florence Foster Jenkinsistä, sopraanosta, joka ei osannut laulaa, mutta uskoi itseensä horjumatta. Anna-Leena Sipilä astui lavalle Florencena, ja loppu onkin jokaisen itse nähtävä ja koettava (nauraa).

Välillä katsomo nauroi niin, että penkkirivit hytkyivät. Huomasin itsekin pyyhkiväni silmäkulmaa – välillä naurusta, välillä liikutuksesta. Erityisesti toisen näytöksen loppupuolella esitys kosketti tavalla, jota en ollut osannut odottaa. Miten epävireisestä laulusta voikaan kasvaa niin viihdyttävä ja samalla koskettava tarina?

Illan hämärtyessä poistuin katsomosta ja kotimatkalla mietin, miten vaikeaa täytyy olla näytellä laulajaa, joka laulaa väärin, kun oikeasti osaa laulaa oikein. Anna-Leena Sipilä teki sen upeasti.

Suurenmoista! muistutti minua siitä, että unelmia kannattaa seurata, vaikka lähtökohdat olisivat kaikkea muuta kuin täydelliset.

Florencen roolissa Krapin Kesäteatterissa loistaa näyttelijä Anna-Leena Sipilä, joka on tullut tunnetuksi lukuisista erilaisista rooleistaan Keski-Uudenmaan Teatterissa. Muissa rooleissa ihastuttavat Seppo Halttunen, Sanna Stellan, Reeta Vestman ja Tuomas Korkia-Aho. 

Ohessa muut tekijät:

Käsikirjoitus Peter Quilter
Käännös Pentti Järvinen
Ohjaus, sovitus ja suomennoksen päivitys Lija Fischer
Lavastus Pekka Korpiniitty
Pukusuunnittelu Sinikka Zannoni
Musiikin suunnittelu ja sovitus Jussi Hongisto

Florencen sydämen ääni Laura Juvonen

Florencen lauluvalmennus Joonas Orrain

Maskeeraussuunnittelu Laura Juvonen
Tarpeisto Katri Koppanen
Järjestäjä ja tarpeisto Veera Lauhia

Äänisuunnittelu ja tekniikka Tero Enroth

Lavasterakennus Lavasteverstas Graniitti Oy, Jari Vainionkukka

Valokuvat Tiia Öhman, Kristiina Männikkö

Graafinen asu Kalle Tahkolahti

Tuotanto Ulla Havulehto, Laura Eteläaho
Esitysoikeudet Nordic Drama Corner

Krapin Hovi on osa Krapin tilaa Tuusulassa, Rantatien varrella aivan Tuusulanjärven kupeessa. Se on vanhaan kartanomiljööseen rakennettu hotelli ja ravintola, joka tunnetaan hyvästä ruoasta, historiallisesta tunnelmasta ja kulttuurista. Kesäaikaan Hovin pihapiiri elää erityisesti kesäteatterin ansiosta – ennen esitystä monet käyvät syömässä tai kahvilla Hovissa, ja väliajalla piha täyttyy ihmisistä.

Lämmin suositus Suurenmoista! -kesäteatteriesitykselle! Esitys tarjoaa vauhtia, hersyvää huumoria ja hienoja roolisuorituksia! Näytökset pyörivät vielä 30.8.2025 asti ja lippuja voi ostaa KUT:n nettisivulta. 

Samalla vierailulla kannattaa antaa aikaa myös Krapin alueen tunnelmalle – syödä hyvin, nauttia pihapiiristä ja tapahtumatarjonnasta.

                                                       

                                              - Mari -

ps. Kiitos kutsusta, KUT!

Teatteria ja tunteita

Viikkooni kuului kulttuuripläjäys kolmen teatteriesityksen kera. Kuntosalin sijasta suuntasin kulkuni illaksi teatteriin keskiviikosta perjantaihin. Hassusti sattui monta esitystä näin lähekkäin, mutta joskus näin. Kuntosalilla kävin aamusta, ettei sitä unohdettu (nauraa).

Keskiviikkona kävin katsastamassa Helsingin kaupunginteatterin Pengerkadun näyttämöllä Luonnon laki kappaleen. Näytelmän syntymisen lähtökohtana toimi aiemmin tapahtunut kolari, johon kirjailija Kari Hotakainen itse joutui. Esityksessä käsiteltiin nyky-Suomen tilannetta rahan, talouden ja työelämän rakenneuudistusten osalta kolarin jälkeen.
Näytelmä käsitteli siis aiheita, jotka ovat päivän polttamia, koskettavat osittain tai kokonaan meitä kaikkia ja ovat vakaviakin. Huumoria ei oltu unohdettu. Vahvoja roolisuorituksia oli monta eikä näytelmä nojannut vain nimekkäimmän näyttelijän harteilla. Tai no, minä en mennessä tunnistanut nimeltä kuin pari näyttelijää, mutta lähtiessä jo tunnistin useamman. Omalla kohdallani esitys herätti tunteita laajalla skaalalla ja nenäliinalle oli käyttöä muutoinkin kuin nuhanenän niistämisessä.

Helsingin kaupunginteatteri - Pengerkadun näyttämö - Luonnon laki

Torstaina kävin katsastamassa Studio Pasilassa Helsingin kaupunginteatterin esityksen Vakavuusongelma. En olekaan usein ollut ensimmäisessä rivissä katsomassa esitystä ja samalla arvuutellut, että mitäs jos näyttelijä vaikka tipahtaa lavalta. Se siinä tuli mieleen (nauraa) ja vastedes haluan istua ylemmillä penkkiriveillä, jolloin näen paremmin koko näyttämön ja kokonaiskuvan.
Tämä esitys kertoo kaupungin rakennustyömaasta, jossa rakennetaan uuden asuinalueen kunnallistekniikkaa ja joka elää omaa elämäänsä. Raakaa lapiohommaa ja rakkautta, sitoutuneisuutta, muutosahdistuneisuutta ja pohdintoja työn merkityksestä duunarin elämään. Esitys duunareista, joita kyllä tarvitaan ja duunarihuumoria. Työmaamestari (Pertti Koivula) oli kyllä hauska höpöttäjä ja sopi rooliinsa kuin nenä päähän. Kyseinen rooli myös kevensi näytelmää, joka muutoin oli aika raskaan oloinen. Aihe on itsessään vakava ja tunteita herättävä, vaikkakin tarina lavalla eteni sopivan vauhdikkaasti eikä junnannut paikallaan turhan kauan.

Helsingin kaupunginteatteri - Pasilan Studio - Vakavuusongelma

Perjantaina oli vuorossa itselleni aivan uusi teatteri ja tietty esityskin, sillä matkustin hieman kauemmaksi kotoa aina Keravan Keuda -talolle Käpyhovi taistelee - Harmaat pantterit 2 esityksen ensi-iltaan. Näytelmää esittää Keski-Uudenmaan teatteri. 
Näytelmän aihe liittyi vanhuksiin ja vanhainkotiin, jonka kunta halusi pois silmistään ja myydä kansainväliselle pörssiyhtiölle. Aika tuttu aihe monelle joko läheltä tai lehdistä luettuna. 
Kun asia selviää vanhainkodissa alkaa Käpyhovin hulvattoman hauska pelastustarina vanhainkodin asukkaiden ja hoitohenkilökunnan yhteistyönä. Alku oli hieman kankea ja hitaasti etenevä, mutta loppua kohden vauhti kiihtyi ja esitys parani. Ehkä vei hetken päästä esitykseen sisälle ja toinen hetki näyttelijöiden lämpiämiseen. Mutta kiitos, nauraa sai!

Keski-Uudenmaan teatteri (KUT)

Käpyhovi taistelee - harmaat pantterit 2

Nyt on taas saanut tunteilla, kun on sekä kyynelehtinyt surusta että ilosta näitä teatteriesityksiä katsoessa. Ikää on tullut muutama vuosi lisää, kun nauruhan pidentää ikää. Teatteri herättää tunteita ja tunteet puhdistaa mieltä. Ainakin minulla. Suosittelen näitä esityksiä ja ylipäänsä käymään teatterissa mikäli kulttuuri kiinnostaa. 

                                      Mari