Kun seuraavan kerran suuntaat Viroon, ota suunnaksi Virumaa!

Kun seuraavan kerran suuntaat Viroon, ota suunnaksi Virumaa!

Pääsin taannoin kutsuttuna osallistumaan lämminhenkiseen lehdistöiltapäivään Viron tasavallan suurlähetystössä. Paikka, jossa en ennen ollut vieraillut, ja joka sijaitsee Kaivopuistossa Helsingissä. Tilaisuuden aihe, Virumaa, on sekin itselleni tuntematonta aluetta, vaikka paljon Virossa olen vieraillutkin. Sinänsä hienoa, että löytyy uutta tutustuttavaa mikäli vanhat ja tutut kulmat käyvät kyllästyttämään (itselläni ei kyllästymistä ole havaittavissa, mutta vaihtelu on tervetullutta kyllä).

Kuva: Timo Raussi

Viron tasavallan suurlähetystö

Virumaa on itselleni idän suunnalta tuttu nimi kartalla, mutta siihen oikeastaan oma tietouteni loppuukin. Oli mukava kuulla, kun Kadri Jalonen, Itä-Virumaan matkailuyrittäjien verkoston koordinaattori, Karin Reinberg-Shestakov, Länsi-Virumaan matkailunedistämisyhdistyksen vetäjä, Jaana Vasama, Martin Markkinoita järjestävän Tuglas-seuran puheenjohtaja ja Timo Raussi monessa mukana oleva Viron tietäjä (vastuullaan mm. viestintä ja markkinointi Suomessa ja Ota suunnaksi Virumaa -matkailuprojekti) kertoivat Virumaasta. Ihan suomeksi jopa, mikä olikin hatunnoston arvoinen asia.

Kadri Jalonen, Karin Reinberg-Shestakov, Jaana Vasama ja Timo Raussi

Kamamustikakorvike

Rukkilihapirukas ja Kapsapirukas

Rukkikukkelpohlamoosiga

Sokolaadivaarikorvike

Rakverestä ja Lahemaan kansallispuistosta Narvan rajakaupunkiin ja Peipsijärven rannoille ulottuva Virumaa muodostaa matkailualueen, joka sijaitsee yllättävän lähellä Suomea. Kahden naapurimaakunnan yrittäjät (Itä- ja Länsi-Virumaa) ja kuntapäättäjät yhdistivät voimansa, ja kehittävät nyt alueen palveluja sekä ajanviettomahdollisuuksia entistä paremmin suomalaisia tarpeita ja toiveita vastaaviksi. Alueella on autenttista kulttuuriperintöä ja sitä arvostetaan.

Virumaata pidetään virolaisuuden syntysijana ja se on kuin Viro pienoiskoossa. Suomalaisten kanssa on käyty ns. seprakauppaa (=Suomen etelärannikon ja Viron pohjoisrannikon asukkaiden Suomenlahden yli käymää, tavaranvaihtoon perustunutta kauppaa).

Virumaan lisäksi tilaisuudessa esiteltiin Martin Markkinat, jotka osalle on varmasti tuttu tapahtuma. Itse olen Martin Markkinoista kuullut ja tiedän, että se on perinteikäs kaksipäiväinen, maksuton Viro -tapahtuma Suomessa ja kulttuurin lisäksi siellä on esillä käsitöitä, matkailu, design ja ruoka, mutta ikinä en ole tapahtumaan ehtinyt muiden menojen vuoksi. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään Kaapelitehtaalla 19.-20.11.2022. Siellä on mukana myös Tuglas -seura, joka on Suomen vanhin ja suurin Viro -seura.

Arvatenkin sitä tämän tilaisuuden jäljiltä ihmisen uteliaisuus heräsi ja matkakärpänen surahti suunnittelemaan mahdollisia vierailuja Virumaalla! Tutkittavahan se on tämäkin kolkka.

                                 Mari

ps.

Tuhdisti lisätietoja löydät suomenkielisiltä nettisivuilta (alla linkit):

Martin Markkinat

Virumaa

Tuglas -seura

Kuvat omia ellei toisin mainita.

Kenenkään Edith - kävelykuunnelmateos luonnon helmassa

*Yhteistyö HIT Helsinki*

Kesäkuun viimeisen päivän iloksi lähdin kokemaan kävelykuunnelmateoksen 'Kenenkään Edith'. Ennenkokematonta minulle ja omasta mielestäni niin mielenkiintoinen juttu jo ajatustasolla, joten kun yhteistyötä ehdotettiin (Hit Helsinki) niin minäpä innolla siihen tartuin!

Sain postitse materiaalilähetyksen antamaani osoitteeseen ja tämän lisäksi sähköpostiini lähetettiin äänilinkki teoksen kuunnelman kuuntelemista varten. Ajankohdan tapahtumalle sain valita itse ja saat sinäkin kunhan se tapahtuu viimeistään 31.7.2022. Materiaalilähetyksen mukana tuli ohjeet miten ja minne olisi hyvä saapua ja mitä teoksen kokemiseen tarvitaan (kuten ohjeet pukeutua sään mukaisesti ja niin edelleen).

Kuvaaja: Aino Sinda

Kuvaaja: Aino Sinda

Sitten vain menoksi! Mukana materiaalilähetys, puhelin, kuulokkeet ja avoin mieli. Aurinko helotti taivaalla ja ohjaili minua enemmän varjoon kuin suoraan auringon alle. Löysin lähtöpaikan ja asetuin ohjeiden mukaisesti asemiin ja avasin äänilinkin. Siinä sitä sitten menikin aika kuin siivillä noin tunnin verran kuunnelmaa kuunnellen, ohjeita noudattaen, kävellen ja ympäristöäkin havainnoiden. Ajankulumista en tajunnut ollenkaan ja teoksen kokeminen tuntui loppuvan just, kun oli päässyt hyvään vauhtiin. Se ei loppunut mitenkään kesken, kyse oli vain omasta fiiliksestä. 

Kuvaaja: Aino Sinda

Minä, joka en ole äänikirjojen suuri ystävä, tykkäsin tästä kävelykuunnelmasta luonnon helmassa Helsingin Käpylän Taivaskallion alueella paljon ja se oli myös hauska kokonaisuus materiaalilähetyksineen ja ohjeineen. Äänet sekä kuunnelmassa että ohjeita antavalla olivat miellyttäviä mikä auttoi sulkemaan ympäristön äänet lähes kokonaan pois. Olin vain siinä omassa kuplassani keskittyen kuuntelemaan. 

Kuvaaja: Juho Vehniäinen
Kuvissa: Teoksen ohjaaja Paula Kovanen

Kuunnelma 'Kenenkään Edith' kertoo hyväksytyksi tulemisen vaikeudesta ja ylikiltteyden helppoudesta.

"On olemassa asioita, joita itsestään haluaisi kuulla.

Ja sitten on niitä, joita ei haluaisi.

Ja niitä, joiden asiat tulevat aina kuulluksi.

Ja niitä, jotka itse vaimentavat itsensä"

Kävelymatka ei ollut pitkä, joten ei pelkoa, että rasittaisi pituudellaan, mutta esteetön reitti ei ole. Itsestäni mukavaa oli se, että teoksen kokeminen oli tehty helpoksi ja miellyttäväksi ja kokeminen tapahtui alueella, jossa tuskin ikinä muutoin olisin vieraillut.

HIT Helsinki on helsinkiläinen teatterikollektiivi, joka tekee tekoja ja teoksia teatteri- ja kaupunkitiloihin. Teatterin ohjelmisto rakentuu vaihtuvan teeman ympärille, joka vaihtuu vuosittain ja vuosien 2021-22 teemana on maisema. Minulle HIT Helsinki aivan uusi tuttavuus, mutta ei huono ollenkaan. Hienoa, että löytyy erilaisia ja idearikkaita tahoja tuottamaan erilaisia kokemuksia ja tapahtumia meille kulttuurinnälkäisille. 

Työryhmä:

Paula Kovanen - ohjaus ja käsikirjoitus
Väinö Wallenius @Skarppaamo - ääni
Aino Sinda - kuvitus
Anna Kovanen, Keijo Kovanen, Paula Kovanen, Otto Laitinen, Visa Oikkonen, Hanna Saari, Aino Sinda, Väinö Wallenius - äänessä
Paula Kovanen ja HIT Helsinki - tuotanto

Teos on koettavissa 14.5.-31.7.2022 välisenä aikana itse valitsemana ajankohtana. 

LIPUT: 6 / 10 / 12 € HIT Helsinki lippukauppa

Liput myynnissä 4.4.-8.7.2022 välisenä aikana. Lippuja ostaessa ei tarvitse tietää tarkkaa aikaa, koska teoksen aikoo mennä kokemaan. Lipun ostajalle lähetetään sähköpostitse kuunnelman äänilinkki ja kirjeitse materiaalikirje lipun ostajan ilmoittamaan osoitteeseen. Huomioithan, että ostaessasi lipun, menee muutama päivä, että kirjeitse lähetettävä materiaali saapuu sinulle.

Lämpimästi suosittelen tätä uudenlaisista kulttuurikokemuksista innostuville. Ja iso kiitos kivasta kokemuksesta ja yhteistyöstä, HIT Helsinki! 

                                         Mari

Se aika vuodesta - kirsikkapuut kukkivat

Oih, taas on se aika vuodesta, että kirsikkapuut kukkivat! Itse aina hurmioidun kirsikkapuun kukista ja juoksentelen pitkin poikin metsästämässä täydellistä kuvaa tai kuvia, kun harvemmin yhteen otokseen jää. Toki teen tätä muiden kohdalla kuten magnoliapuiden, alppiruusujen, sireenien kohdalla ja koska kevät (nauraa).

Tänä vuonna kevät tuntui alkavan normaalia myöhemmin, mutta kun lämpeni, luonto puhkesi vauhdilla kukkaan. Niin kirsikkapuutkin. Ja kiirettä on pitänyt, että ehtisi kaikkea kuvaamaan.

Kuten aikaisempinakin vuosina kävin katsastamassa muutaman varman paikan, jossa kirsikkapuita tiedän olevan ja joista olen kivoja kuvia aina saanut. Muun muassa Roihuvuoren kirsikkapuiston puissa oli vasta pienen pienet nuput ja näytti, että menee vielä parikin viikkoa kukkimiseen (tämä siis 1,5 viikkoa takaperin). No, muutama lämmin päivä ja tilanne oli jo heti toinen.

Parhaimmat kuvat olen ottanut aurinkoisella säällä, kun taivas on sininen eikä ole tuulista, mutta tällä erää minun oli tyydyttävä puolipilviseen säähän ja aikaan auringonlaskiessa. 

Nyt huomenna (15.5.) vietetään Roihuvuoren kirsikkapuistossa perinteistä Hanami -juhlaa, joka jää itsellä tällä erää välistä muiden menojen vuoksi. Jos sinulla on mahdollisuus käy siellä paikalla, ihmettele ja ihastu! 

Kirsikkapuiden kukinta-aika on lyhyt, joten siksi se minäkin yritän olla nopea kuvauksen kanssa. Onneksi on paljon kuvia, joita ihastella myöhemminkin. 

Aikaisemminkin olen kirjoittanut kirsikkapuun kukista ja hanamista. Postaukset löytyvät linkkien takaa:

Hanami - kirsikkapuun kukkien katselun aika              

Kevät, kirsikkapuut kukkii ja hanamin aika     

                       

                                             Mari

KokoTeatterissa - Jani Toivola Rakkaudesta

Rakkaudesta on yhden miehen, Jani Toivolan, omakohtainen ja koskettava esitys rakkaudesta ja rakkauden kaipuusta KokoTeatterissa. Esitys pohjautuu 2021 keväällä julkaistuun kirjaan 'Rakkaudesta' ja esityksen aikana katsoja pääsee kulkemaan esittäjän oman elämän monivivahteisen polun aina lähiökoulun jumppasalista pieneen Webujen kylään Keniassa. 

*Medialippu saatu, KokoTeatteri*

Jani Toivola muistetaan ehkä parhaiten Suomen ensimmäisenä tummaihoisena kansanedustajana, mutta hän on myös näyttelijä, tanssija, puhuja, kirjailija, yksinhuoltaja, homoseksuaali ja suomalainen mies, joka KokoTeatterin lavalla hurmasi minut herkällä, aidolla ja huumorintajuisella esityksellään ja tarinallaan omasta elämästään iloineen ja kipuineen. Tänä päivänä oma minuus ja paikka ovat löytyneet ja synkkienkin näkymien ja kokemusten jäljiltä toivo ei ole Janilta kadonnut.

Esitys oli täynnä tunnetta, herkkä, koskettava ja rehellinen, mikä sai minut katsojana välillä nielemään kyyneleitäni ja hetken päästä kuitenkin jo nauramaan. Niissä kohdin, kun pyrin itseäni kokoamaan tulin kiinnittäneeksi huomiota siihen, että äänisuunnittelu, puvustus ja valosuunnittelu olivat onnistuneita ja tukivat erinomaisesti esittäjää lavalla läpi esityksen lavastuksen ollessa erittäin minimalistinen (lähes olematon).

"Rakkaudesta on akustinen esitys rakkaudelle". Totta, ja pohdintaa ihmisyydestä. 

Esityksen työryhmä:

Lavalla - Jani Toivola
Ohjaus - Emilia Hernesniemi
Käsikirjoitus - Jani Toivola
Koreografia - Jasmir Vesander
Äänisuunnittelu - Satu Kankkonen
Valosuunnittelu - Siri Haapanen
Puvustaja - Claudia Cifu
Kuvat - Pietari Purovuo

Esityksiä on 6.5.2022 asti ja esityspäivät ja -ajat löydät KokoTeatterin sivulta.

                                       

                                        Mari

Timo Tuominen avec Jacques Brel

Tässä kohdin, kun luova taukoni täältä blogista taitaa olla päättynyt puran juttusumaa ja aloitan sen kirjoittamalla kokemuksestani chansoneiden parissa. 

Moni teistä varmaan miettii, että mitä ihmettä ne chansonit oikein ovat ja lohdutan, että en oikein itsekään ole ollut tietoinen muusta kuin, että jonkinlaisia laulujahan ne ovat. Kokemus on tältä osin karttunut ja ymmärrän paremmin, että chansonit ovat luonteeltaan kerronnallisia, satiirisia, koomisia laulelmia elävästä elämästä ja vuorovaikutus on vahva sävelmän kanssa. Esittäjä tuo persoonansa kautta näihin lisämausteita ja sen tulkinnan. Chansonit ovat lähtöisin Ranskasta ja useimmiten ranskankielisiä. Tämä on siis minun käsitykseni chansoneista.  

*Medialippu saatu, KokoTeatteri*

Kuvassa Timo Tuominen, kuva: KokoTeatteri

Pääsin viime vuoden lopulla katsomaan KokoTeatteriin Timo Tuomisen esittämiä Jacques Brelin teoksia. Lauluja rakkaudesta, intohimosta ja tuskasta. Jacques Brel on nimi, jonka olin kuullut joskus, ja jonka yhdistin ranskankieleen ja chansoneihin. Chansoneista ei niinkään ollut kokemusta kuin joskus kuultu pätkä radiosta tai Pariisin matkalla, mutta omasin ennakkoluulon, että ei olisi minun juttuni. Timo Tuominen ei sanonut minulle nimenä mitään, mutta soitti kelloja kyllä, kun asteli lavalle.

Ja tiedättekö, että tämä tuokio Timo Tuomisen ja chansoneitten parissa on yksi elämäni parhaista kokemuksista! Väisty ne ennakkoluulot ja kummat kuvitelmat alta aikayksikön, kun esitys oli edennyt parin ensimmäisen kappaleen verran. Nautin ja fiilistelin vahvoista, hauskoista ja tunteita nostattavista tulkinnoista. Ja niin teki muukin yleisö. Ah, miten mukaansa tempaavaa tulkintaa!

Lämpimästi suosittelen tutustumaan ja ymmärtääkseni KokoTeatterissa on tulossa keväällä ainakin yksi Timo Tuomisen avec Jacques Brel -esitys. 

Mukana esityksessä:

Timo Tuominen - laulu 
Tomi Rikkola - kitara ja alttoviulu
Jori Huhtala - kontrabasso
Marko Roininen - piano ja haitari
Tuomas Timonen - rummut

                                             Mari

Tervetuloa uusi vuosi 2022!

Käsillä on vuoden 2021 viimeinen päivä, joka on taittunut jo illan puolelle ja rakettien paukuttelu on alkanut (aika tarkalleen klo 18). 

Kulunut vuosi on ollut erilainen verrattuna edeltäjiinsä eikä sitä osannut kuvitella vuoden alussa kuinka paljon erilaisia rajoituksia sitä kohtaisikaan ja millaiseksi elämä tämän pandemian varjossa muokkaantuu. Vaikka vuosi 2021 kokonaisuudessaan oli ehkä tapahtumaköyhä ja hieman ankeakin niin yksi parhaimmista asioista on ollut se, että olen ollut terveenä ja sitä tietysti toivon jatkossakin. 

Nyt on aika siirtää katse alkavaan uuteen vuoteen 2022 ja toivoa siitä edeltäjäänsä parempaa.

kuva lainattu netistä

Kiitos kaikille blogini lukijoille ja yhteistyökumppaneille vuodesta 2021!

Olkoon uusi vuosi 2022 hyvä ja parempi kuin päättyvä, vanha vuosi 2021, terveempi, täynnä empatiaa ja sympatiaa, väkivallaton kautta universumin, täynnä iloa ja valoa ikävän ja negatiivisen sijaan.

Happy New Year! Felice Anno Nuovo! Gott Nytt År! Godt Nytt År! Bonne Année! Ein gutes neues Jahr! Head Uut Aastat! s Nóvym gódom!

Kuva lainattu netistä

                                                             Mari

Rauhaisaa Joulua!

Niin se on taas vuosi vierähtänyt siihen pisteeseen, että ovella on joulu. Täällä etelässä satelee hiljalleen lunta maahan ja toivon, että se myös pysyy, jotta joulusta tulisi valkeampi ja kauniimpi. 

Kuva lainattu netistä

Perinteisesti vietän joulun ilman kiirettä ja aikatauluja, syön hyvin ja nautiskelen tunnelmasta kynttilänvalossa. Plantagenilta saamani Amaryllis on puhjennut kukkaan (täydellinen ajoitus!) ja on kohta täydessä kukassa upeana.

Amaryllis (saatu Plantagen/Manifesto Showroom)

Annikki Johansson - jouluruno

Tule Joulu, 
tuo pehmeää lunta
puiden oksiin hauraisiin.
Joulun rauhaa,
kuin suloista unta 
tuo mieliimme 
kiireisiin.

Kuva lainattu netistä

Rauhaisaa Joulua! Merry Christmas! Gud Jul! Joyeux Nöel! Fröhliche Weihnachten! Häid Jõule! Buon Natale! Feliz Navidad! Felix dies Nativitatis! Meri Kurisumasu! Sărbători fericite!

Suomen 104. Itsenäisyyspäivä

Vuosi on vierähtänyt ja tänään on Suomen 104. itsenäisyyspäivä.

Tänään en erityisemmin juhli, vaikka itsenäisyys onkin juhlan arvoinen asia ja arvostan sitä suuresti. Pandemian vuoksi linnan juhliakaan ei järjestetä, joten illan ohjelmanumerona on rauhoittuminen kynttilänvalossa.

Onnea Suomi ja Hyvää Itsenäisyyspäivää!

                                            Mari 

Kuva lainattu netistä

Teatteri Avoimet Ovet - Onnellisinta on olla onnellinen

Onnellisinta on olla onnellinen. Mielenkiintoinen aihe, ja ihan teatteriesityksen nimi, joka kätkee sisäänsä hienon elämäntarinan. Pääsin kutsuttuna katsomaan ennakkonäytöksen Teatteri Avoimissa Ovissa, joka tuottaa tämän esityksen yhdessä Lahden kaupunginteatterin kanssa (Lahdessa esityksen voi nähdä vuoden 2022 alkupuolella).

Kuvat Mitro Härkönen ellei toisin mainita.

*Lippu saatu Teatteri Avoimet Ovet*

Esityksen nimi saa kyllä ajattelemaan ja pohtimaan onko sitä itse onnellinen tässä ja nyt ja mitä se onnellisuus oikein tarkoittaa, ja miten ja milloin sitä itse on onnellisimmillaan. Ratkaisut eivät löytyneet ennen esitystä kahvikupin äärellä ja jätinkin pohdinnat suosiolla teatterisalin ulkopuolelle astuessani saliin esityksen pariin ja keskittyessäni avoimin mielin alkavaan monologiin.

Onnellisinta on olla onnellinen kuvaa ITE-taiteilija Elis Sinistöä (1912-2004). Oulussa syntynyt Sinistö oli astrologi, rakentaja, työmies, erakko, balettitanssija, mietiskelijä, joogi, kansainvälinen tähti, majatalon isäntä, ufobongari, nudisti ja pasifisti, joka eleli Villa Mehu -nimisessä itse rakentamassaan paratiisissa 92-vuotiaaksi asti harjoittaen omintakeista ja ihmisrakkauteen perustuvaa ajatteluaan.

”Minä ajattelen, etten minä omista mitään – äiti maa omistaa minut.” –Elis Sinistö

Tälläkin kertaa pelko monologin tylsyydestä oli täysin turha, sillä esitys oli varsin hieno ja herkkä kuvaus Elis Sinistöstä ja hänen elämästään. Taisto Reimaluoto Elis Sinistön roolissa nappasi katsojat mukaansa monologiin ja piti otteessaan koko esityksen ajan. Ei raskaalla monsteriotteella vaan ihanan keijukaismaisesti ja kevyen intensiivisesti huumoria unohtamatta. 

Lisäksi tykkäsin kovasti lavastuksesta, äänimaailmasta ja puvustuksesta, jotka kaikki tukivat monologin päähenkilön teemaa ja näyttelijää roolissaan ja toivat katsojalle mahdollisuuden kurkistaa Elis Sinistön elämään näiltäkin osin.

Kyllä jäikin hyvä mieli tästä esityksestä ja elämäntarinasta! 

Ehdit vielä näkemään tämän sinäkin, sillä vielä on yksi esitys Teatteri Avoimissa Ovissa (23.11.2021), jonka jälkeen sitten helmikuussa 2022 Lahden kaupunginteatterin ohjelmistossa.

                                                       Mari

Käsikirjoitus Taija Helminen
Ohjaus Hanna Kirjavainen
Roolissa Taisto Reimaluoto
Skenografia Pekka Korpiniitty
Valosuunnittelu Jere Kolehmainen
Äänisuunnittelu Jere Kouhia
Pukusuunnittelu ja toteutus Anne Svensk
Kuvat Mitro Härkönen

Alla linkkejä, joiden takaa löydät lisätietoja:
Teatteri Avoimet Ovet ohjelmisto
Lahden Kaupunginteatteri ohjelmisto
Elis Sinistön Villa Mehu -paratiisi
Lisäksi löysin mielenkiintoisen blogikirjoituksen Marjon matkassa -blogista. Kurkkaa kirjoitus: Villa Mehu on Elis Sinistön elämäntyö