Hotelli Holiday Inn Helsinki Expo - vuosi vierähtänyt uudistuksesta

Aika tarkalleen vuosi takaperin näihin aikoihin pääsin tutustumaan uudistuksen jäljiltä avattuun Holiday Inn Helsinki Expo -hotelliin. Kyseinen hotelli sijaitsee Messukeskuksen kyljessä ja koki minusta varsin linjakkaan uudistuksen, jossa on miellyttävä poiketa vaikka lasillisella tai kahvilla aulatilojen Open lobby oleskelutilassa.

*Mediakutsu Messukeskus ja Holiday Inn Helsinki Expo -hotelli*

Edelleen, ja kuluneen vuoden aikana tämä aulatila on kutsuva ja sinne on helppo mennä. Välillä poikkean siellä messujen päätteeksi hengähtämässä ja välillä treffaan ystäviäni. Rento tila ja viihtyisän harmoniset puitteet.
Avoin tila pitää sisällään myös ravintolan, jossa tarjolla on aamiainen, lounas ja päivällinen sitä haluaville. Platta tarjoaa herkullista, vuodenaikoja mukailevaa ruokaa artesaanihenkisesti iltamyöhään asti. Open Lobby on avoinna 24/7 ja voit ostaa pientä purtavaa ravintolan ollessa suljettuna.

 

Pisteet tällaiselle pistokkeelle!

Tilassa on myös E-Bar, jossa asiakkaan käyttöön tarjotaan tietokone ja tulostin. Ei siis haittaa, vaikka oma kone olisi jäänyt kotiin. Hotellissa on tarjolla suhteellisen nopea ja toimiva nettiyhteys maksuttomana sekä aulassa että huoneissa, joten työskentely onnistuu tarvittaessa.

Ylin 10.kerros pitää sisällään saunan, terassin ja ulkoterassilla on poreamme. Terassisaunakabinetti soveltuu vaikka kokoustamiseen, chillailuun tai saunomiseen ja puitteet on varsin miellyttävät. 
Ulkoterassilta näkee Helsinkiä ja mm. Messukeskuksen, joka on toiminut useiden messujen paikkana monen monena vuonna. Vuosi 2019 oli Messukeskuksen 100-vuotisjuhlavuosi ja se näkyy Holiday Inn Helsinki Expo -hotellin seinillä siellä täällä olevissa julisteissa, jotka kertovat omaa tarinaansa Messukeskuksen pitkästä taipaleesta. Minusta hieno juttu tuoda pala historiaa esille istuttamalla julisteet sisustukseen.

Huoneita hotellissa on yhteensä 245 ja ne ovat kaikki savuttomia. Valtaosa on standard -huoneita (25 neliötä kaikki), mutta löytyy myös Executive ja Suite -huoneita, joissa on hieman enemmän tilaa ja siten myös sisustuksellisia elementtejä enemmän. Sisustus on kuitenkin kaikissa huoneissa ajattoman tyylikkästä ja eleganttia sisältäen kivoja yksityiskohtia ja miellyttäviä materiaaleja ja kalusteita. Ja levollisiin uniin panostetaan, sillä sängyt on mahtavat ja tyynyvalikoima kattava. Tämän hotellin sisustuksen takana on Sisustusarkkitehdit Fyra.
Minä tykkäsin huoneissa monesta jutusta ja sisustuksessa käytetyistä väreistä (näkyy kyllä kuvien määrästäkin). 

              

     

Hotellissa on myös kuntosali ja minusta yksi parhaimmin varustelluista hotellien kuntosaleista mitä vastaan on tullut pitkään aikaan. Tänne sukeltaa mielellään puskemaan hieman hikeä pintaan! Nostan hattua tälle ja toivon, että tulevaisuudessakin sali löytyy ja siitä pidetään huolta, jotta siellä on asiakkaiden hyvä käydä kuntoilemassa.    

    

  

Uudistunutta hotellia esitteli Scandic Hotels Oy:n toimitusjohtaja Aki Käyhkö ja 100-vuotisjuhlavuottaan viettäneen Messukeskuksen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen. Tutustumiskierroksen päätteeksi pääsin nauttimaan keittiömestari Markus Fogelholmin seurassa aamiaisen ravintola Plattassa. Kaikenlaista sitä pääsi taas kokemaan ja maistamaan, paitsi ei niitä levollisia unia, koska ei ollut yöpymistä ohjelmassa (nauraa).

Nyt, kun vuosi on tästä uudistuksesta vierähtänyt, voin edelleen sanoa, että hotellin ilmeen päivitys on onnistunut! Harvoin ketjuhotellit yllättävät ja eroavat toisistaan, mutta tässä kohdin on onnistuttu ja tuotu tavallisen kuluttajan ulottuville toimivaa ja eleganttia boutique -tyyliä kilpailukykyisin hinnoin. 

Hotellin sijaintikin on hyvä; lähellä kaikkea tai ainakin ovelta on helppoa lähteä kaikkialle muuallekin kuin vain Messukeskukseen messuille joko kävellen tai julkisilla.

                                   Mari  

Sontiainen - balladi koti-ikävästä

Sain kutsun seuraamaan itselleni aivan uuden teatterin teatteri Avoimet Ovet ennakkoesitystä Sontiainen - balladi koti-ikävästä 4.2.2020. Arvostin kutsua ja päätin mennä paikan päälle katsastamaan.

*kutsuttuna - Teatteri Avoimet Ovet*

Mainosständi portin pielessä

Teatteri Avoimet Ovet sijaitsee nykyisin  ja hetken Kolmikulman puiston kohdalla Kaartinkaupungissa sisäpihalla osoitteessa Erottajankatu 5. Hetken jo luulinkin meneväni hammaslääkärilleni, joka sijaitsee aivan teatterin vieressä (nauraa). 

Kyse on pienestä teatterista, jonka Liisi Tandefelt perusti 1994 oman kiertuetoimintansa tueksi. Kiertueita tehtiin sekä koti- että ulkomaille ja pysyvä esitystila löytyi ensin 1997 Helsingin Museokadulta. Tuolloin ohjelmistossa oli vahva painotus musiikkiin ja kirjallisuuteen ja ajan saatossa näiden lisäksi on sisältynyt myös klassista musiikkia ja runoutta. Teatterijohtajan vaihtuessa Liisin eläköityessä Heini Tolaan klassinen musiikki jäi pois, mutta musiikki kuitenkin säilyi. Mukaan tuli vahvasti draama ja nykyiselläänkin toiminta-ajatuksena on tuottaa sisällöllisesti ja taiteellisesti korkeatasoisia draamaproduktioita, jotka herättävät ajatuksia ja vastaavat teatterin manifestiin - tunne, aisti ja oivalla. Mukana matkassa on myös runoillat, keskustelutilaisuudet ja musiikkivierailut sekä teatterinjohtajana Hanna Kirjavainen.

Savua kenties tiedossa...

Teatterin saniteettitiloihin vievät kiereportaat ja kaide

Esitys Sontiainen - balladi koti-ikävästä herätti pohtimaan mitä tuleman pitää.  Mieleen nousi ihmetys, että kun kerran sontiainen on sontaa palloiksi pyörittävä kunnioitettavan kokoinen kovakuoriainen (taitaa myös sitä sontaa syödäkin), balladi on laulettu lemmenruno ja koti-ikävää potee silloin, kun on kaukana kotoa niin miten nämä oikein liittyvät toisiinsa. Mutta päätin, että en pohdi etukäteen ja tyhjennän mieleni esityksen ajaksi, koska olen varmasti viisaampi näytöksen jälkeen.

Ja niin kävikin! Pääsin näkemään hienon musiikkinäytelmän, joka perustui tositapahtumiin, sijoittui siirtolaisaikaan ja käsitteli amerikansuomalaisen laivanrakentajan Tom Sukasen elämää, vaurauden tavoittelua ja kaipuuta kotiin. Amerikansuomalaisten kohtalot ja musiikkiperinne kohtaavat tässä esityksessä ja upeata oli kuunnella suomalaisia kansanlauluja kivalla folk- ja bluespoljennolla. Soittimina sulassa sovussa ja erinomaisesti toimivina kontrabasso, viulu, banjo ja pyykkilauta. 

Lavastus ja puvustus oli kekseliästä ja erinomaisesti tarinaa tukevaa. Esitys sisälsi niin iloa ja valoa kuin surua ja murheitakin, niin tummia kuin hilpeitäkin hetkiä, ja kohtaloita. Finglish sai hymyilemään ja harhamat kaikessa kauheudessaan nauramaan. Rooleissa oli minulle tuntemattomia näyttelijöitä, mutta kaikki suoriutuivat onnistuneesti (Sukanen - Aarni Kivinen, vaimo Kerttu Anna-Riikka Rajanen, muut roolit Johanna Koivu, Pekka Lehti ja Juha Pulli). J.Karjalainenkin on mukana, sillä valtaosa sävellyksistä on Lännen-Jukan.

Kuva lainattu Teatteri Avoimet Ovet nettisivulta

Käsiohjelman kansi

Käsiohjelman sivuaukeama - Sukanen ja harhamat

Käsiohjelman kuva Sukanen ja Sontiainen

Ihastelin esityksen aikana lavasteita, vaivattomasti etenevää rouheaa tarinaa, mainioita laulajia, musiikin voimaa ja viulunsoittoa (oli varsin kaunista ja puhdasta, mutta Johanna Koivu onkin tunnettu viulunsoittaja). 

En kerro teille tarinan juonesta enempää vaan jätän sen selvittämisen teille itsellenne. Tämä musiikkinäytelmä on ensimmäinen teos Teatteri Avoimien Ovien kolmevuotisesta Toiset-hankkeesta, joka tuulettaa ja tuoreuttaa suomalaisuuden käsitettä.

Ehdottomasti on katsomisen ja kuuntelemisen arvoinen musiikkinäytelmä!

Teatterin odotustilan rekvisiittaa

Kuva lainattu Teatteri Avoimet Ovet nettisivulta

Minä sivistyinkin tällä reissulla, koska en tiennyt amerikansiirtolainen Tom Sukasesta ennen tätä esitystä mitään ja opin kotimatkalla tarkemmin taustoja tutkiessani, että sontiainen on myös järvi Suomen Karkkilassa ja Tom Sukasen rakentama laiva, jonka jäljellä olevat osat on nähtävissä Sukanen Ship Pioneer Village an Museum -museossa Kanadassa. 

Esityksen nimi minusta kiteyttää musiikkiesityksen mainiosti (kuuluisaa jälkiviisautta). 

                                       Mari

ps. Kiitos kutsusta Teatteri Avoimet Ovet; käsiohjelma tähän näytökseen on varsin tuhti tietopaketti hienoine kuvineen!

Teatterilippu (kriitikko - huh!) ja
käsiohjelma, joka sisältää varsin tuhdin tietopaketin ja hienoja kuvia

Lisätietoja esityksestä löydät linkin takaa: Sontiainen - balladi koti-ikävästä

teksti ja ohjaus: Hanna Kirjavainen

skenografia: Ia Ensterä

valosuunnittelu: Jere Kolehmainen

musiikin sovitus ja johto: Pekka Lehti

näyttelijät / muusikot: Aarni Kivinen, Johanna Koivu, Pekka Lehti, Juha Pulli ja Anna-Riikka Rajanen

kuvat: Topi Raulo ja Mitro Härkönen

Ihan järjetön komedia - Tähtisadetta

Yksi Helsingin kaupungin teatterin kevään esityksistä on "ihan järjetön komedia" Tähtisadetta, jonka ensi-ilta oli 29.1.2020 HKT:n pienellä näyttämöllä. Näytelmä on Steve Martinin käsikirjoittama ja hänethän tunnetaan monilahjaisena henkilönä; parhaiten koomikkona ja näyttelijänä, mutta myös ainakin kirjailijana, näytelmäkirjailijana, tuottajana, käsikirjoittajana ja muusikkonakin. Minä olin hieman skeptinen esityksen suhteen, koska jotenkin Steve Martin ei ole minua näyttelijänä koskaan vakuuttanut, mutta toisaalta ei hän näyttelemässä nyt ole.

*Medialiput saatu Helsingin kaupunginteatteri*

Tähtisadetta komedia Helsingin kaupungin teatteri pieni näyttämö

Kuva © Tuomo Manninen, HKT:n kuvagalleria

Kuva © Tuomo Manninen, HKT:n kuvagalleria

Kuva © Tuomo Manninen, HKT:n kuvagalleria

Ja hyvä niin, sillä esitys sisälsi loistavat näyttelijät, jotka rakensivat Mika Eirtovaaran ohjauksessa ja Peter Ahlqvistin lavasteissa loistavan, monikerroksisen ja älykkään komediaesityksen, jota oli ilo seurata. Alun rauhallisuus on hetkellistä ja siinä on aikaa tutustua rooleihin. Tahti kuitenkin tiivistyy, käänteitä riittää ja yllätyksiltä ei voi välttyä. Ajoittain outoa ja rajuakin, ja lisäksi mustaa huumoria. Kantaa otetaan sopivan napakasti siellä täällä muun muassa avioliiton merkitykseen ja parisuhteen jatkuvaan terapiontiin.
Ihanan yllätyksellinen tilannekomedia, joka kutkutti nauruhermojani läpi esityksen! Lavastusta ihastelin ja kaikissa rooleissa riemastuttamassa ja vihastuttamassa oli just passelit näyttelijät. 
Ehkä on hyvä huomauttaa, että esitys sisältää sen verran vinoa huumoria, absurdeja kohtia ja jyrkkiä henkilöhahmoja, että saattaa herkemmän ihmisen hämmentää hiljaiseksi. 

Lavastus ihastutti ja tuki hienosti esitystä
(kuva otettu ennen esityksen alkua juuri ennen kuin suljin puhelimeni)

Minä tykkäsin (liekö sitten huumorintajuni aivan vinoutunut). Steve Martin sai pisteet kotiin käsikirjoittajana.
Juonta en paljasta, mutta lähtökohtana on ihan tavallinen keski-ikäinen pariskunta (Corky ja Norm), joilla on toimivaksi terapioitu suhde, mukava koti ja illaksi kylään on kutsuttu uusi tuttavapariskunta (Gerald ja Laura) ihailemaan ennustettua näyttävää meteorisadetta.

Kuva © Tuomo Manninen, HKT:n kuvagalleria

Kuva © Tuomo Manninen, HKT:n kuvagalleria

Kuva © Tuomo Manninen, HKT:n kuvagalleria

Esitys menee HKT:n pienellä näyttämöllä toukokuun puoliväliin asti. Rooleissa Katja Küttner (Corky), Mikko Penttilä (Norm), Vappu Nalbantoglu (Laura) ja Peter Ahlqvist (Gerald).
Ohjaus Mika Eirtovaara, lavastus Peter Alhqvist, suomennos Sanna Niemeläinen, naamiointi Tuula Kuittinen, pukusuunnittelu Elina Kolehmainen, valosuunnittelu Vesa Ellilä ja äänisuunnittelu Jaakko Virmavirta.

                                                        Mari

Ps. Ennen esitystä kävin nauttimassa erittäin hyvän sushiaterian, jotta nälkä ei yllätä kesken teatterin. En yleensä sushista välitä, mutta tämä oli kyllä positiivinen yllätys (Nori Sushibar, Hakaniemi, Helsinki). Paikka on hieman piilossa, mutta etsivä löytää sen kyllä.

Kaunis esillepano ja hyvänmakuiset sushit!