Aikaisemmin kerroin, että käyn kerran kesässä Vallisaaressa, kun tykkään saaren monimuotoisesta luonnosta ja ihastella, kun se puhkeaa alkukesällä kukkaan. Nyt vierailin Vallisaaressa toisenkin kerran katsomassa siellä järjestettävän kansainvälisen kuvataidetapahtuman Helsinki Biennaalin.
 |
| Palanen teosta Pars pro Toto, 2018 |
 |
| Kallioon kiinnitetyt valtavat metallirenkaat ovat kiehtovia kuvattavia ja taidetta sinällään vaikka eivät Helsinki Biennaalin teoksiin kuulukaan |
 |
| Kahvakuula kainalossa blogin Mari ja varjonsa |
Vuoden ensimmäisellä visiitilläni Vallisaaressa sain tutustua yhteen teokseen ihan privaattina, kun satuin paikalle itse taiteilijoiden viimeistellessä parin päivän päästä avattavaan tapahtumaan esille tulevaa teostaan (12. Niskanen&Salo). Olin otettu tällaisesta mahdollisuudesta ja teoskin oli vaikuttava, joka pysäytti minut maagisesti tuijottamaan valkokangasta ja sen tapahtumia. Teoksen toinen osa on mantereella Kaivopuiston tähtitornin mäellä, mutta se jää nyt kyllä katsastamatta tällä kerralla. Teokseen pääset linkistä: A Scene.
 |
| Kuvaotos installaatiosta A Scene; Niskanen&Salo |
Toinen teos, jota ihastelin ensimmäisellä käynnilläni on peili. Yksinkertainen ja hieno Big Be-Hide, 2019 (lisää teoksesta voit lukea Alicja Kwade).
 |
| Big Be-Hide, 2019 Alicja Kwade |
Ja varsinaisella Helsinki Biennaali kierroksellani saarella oli sen verran väkeä kiertämässä, että kaikkiin kohteisiin en jäänyt jonottamaan. Kiersin kuitenkin valtaosan teoksista ja kuvasin tapojeni mukaisesti antaumuksella. Luontokin päätti osallistua kierrokselleni ja puski ukkosrintamaa voimakkaasti päälle. Siinä sitten kiersin vauhdilla teoksia ja tutkailin taivaan merkkejä toivoen, että en kastu (en ollut lähtiessäni varautunut mahdolliseen sateeseen). Mantereelle ja kotiin pääsin lopulta kastumatta, vaikka saarelta poistuessani näytti siltä, että kastun väistämättä läpimäräksi.
 |
| Luonnon taivastaidetta ja Vallisaaren luonnonkauneutta |
Mutta Helsinki Biennaali oli kyllä positiivinen kokemus ja vastaisuudessakin tulen sen katsastamaan mikäli vain tapahtuma järjestetään. Moni teoksista tuottaa iloa ja elämyksiä ja tietysti herättää erilaisia tuntemuksia. Toki joukossa on teoksia, jotka ei niin sanotusti kosketa, mutta siitä ei pidä hätkähtää. Jokainen kokee ja käsittelee taideteokset omalla tavallaan.
Vallisaari tämän kaltaisen tapahtuman paikkana oli minusta varsin kiva, mutta saaren luonto tuskin kestää valtavia vierailijamassoja jatkuvalla syötöllä.
 |
| Palanen teosta Pars pro Toto, 2018 |
 |
| Nämä portaat oli itsessään rujon kauniit |
Mikäli nykytaide ja kuvataide kiinnostaa niin vielä ehdit käydä tapahtuman katsomassa (sunnuntai 26.9.2021 on viimeinen päivä). Tapahtuma on muuten maksuton ja paikalle pääset lautalla, johon lippu maksaa aikuiselta alle kymmenen euroa.
Tarkemmin Helsinki Biennaalista ja taiteilijoiden teoksista voit lukea alla olevan linkin takaa: Helsinki Biennaali
 |
| Pallot teoksesta Pars pro Toto, 2018 |
Mari
Upeita kuvia! Minulla on suunnitelmissa ehtiä Vallisaareen huomenna kun se on avoinna viimeistä päivää. Oli parina viikonloppuna ollut jo menossa mutta säät eivät ole olleet suosiollisia. Olisi pitänyt mennyt jo alkukesästä mutta tuntui, että lautoilla oli ruuhkaa silloin.
VastaaPoistaKiitos! Käy ihmeessä katsastamassa tämä tapahtuma Vallisaaressa, jos vain suinkin huomenna pääset. Ruuhkaa saattaa olla huomenna, kuten oli kesälläkin, mutta koronaturvallisesti. Lauttavuoroja oli mm. lisätty, joten niitä kulki saarelle ja pois normaalia useammin.
Poista